Eipä tähän muuta, kun että WAU mikä pyöräilysää oli eilenkin. Lähdin vielä töiden jälkeen suhailemaan. Edellis päivänä en raatsinut jättää koiraa kotiin, joten meninkin sen kanssa lenkille pyöräilyn sijaan. Hyvä näin sillä nyt aurinko pysyi näkyvissä koko illan ja oli mukava ajella luontoa katsellen. En ottanut edes mp3:sta mukaan jotta voin kuunnella ympärillä kuuluvia ääniä. Monta kertaa pusikoissa ritisi, mutta en bongannut kuin kaksi hanhea pellolla. (pienempiä lintuja laskematta.)
Noin 16,5 kilometrin lenkki tuli tehtyä. Ihan hyvä, mutta ensi viikon loppuna olisi tapahtuma jossa kilometrejä tulee reilut 70! Saas nähdä lähdenkö - ja jos lähden niin kuin "äijän käy".
 |
| Vauhdissa vaan, minähän en turhia pysähtele! |
Kävi niin tuossa viikko takaperin - kuten jo mainitsin aiemmin, että olin menossa hakemaan pyörää varastosta lenkille niin olikin etukumi ihan lätty. Sisäkumi rikki. Käytin sen liikkeessä vaihdolla, niin sai siististi vanteelle ja oikean kokoisen sisäkumin (erikoiskoko). No pikalukituksella kun se on, oli pelkkä rengas mukana. Nyt kun iski sen takaisin kiinni, laahasi etujarru niin vietävästi.
Pieni puhelinsoitto ja googletus asiaan niin ohjeet jarrusatulan keskityksestä tulivat tutuiksi. Tässä yksi vinkki. Säädimme jarrut ko. tavalla ja nyt ei enää laahaa niin paljon, että rengas pyörittäessä pysähtyisi. Pieni ääni kuuluu kyllä edelleen, mutta niin taitaa takarenkaastakin. Ja mies sanoikin, että mistä tiedän mitä ääntä se ennen piti? Niinpä! Mutta pikkutarkka on aina pikkutarkka. Ja ihmettelen mistä tämä koko show johtuu? Hivenen ärsyttävää. Kyllä siinä lenkilläkin pientä omituisuutta oli. Kaipa se siitä...
Katsellaan mitä tänään keksisi. Nyt aamuvuoroon mars! Tulitikut silmille?!
(sorry kirjoitusvirheistä ja epämuodollisesta kirjoitusasusta) ;)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti