Toisen roska on toisen aarre

Välillä en oikein ymmärrä ihmisiä...

Eilen mennessäni koiran kanssa lenkille vein roskia läheiseen molokkiin. Mökkiläisten saavuttua roskikset pullistelee muutenkin, joten useasti roskia on jätetty roska-astian viereen.

Taas katsahdin maahan mitä kaikkea siihen oli jätetty ja melkein jouduin hieraisemaan silmiäni. Maahan oli jätetty sankollinen posliini astoita, arabian Pekka sarjan muutama tarjoilu astia. Likaisina tietty ja Pekoissa lasitteessa nurhuja, mutta ehjiä kuitenkin.

Pekat pääsee putsaukseen kenties tänään - kultareunaiset kahvikupit ja tassit jynssäsin jo eilen.

Eihän näitä nyt vaan voinut jättää roskiin - eihän?

- Milla

Keittiön välitila

Oi herranjestas...

Mähän oon luvannut jo aikoja sitten, että "varmaan jo huomenna" laitan teille kuvaa meidän uudesta välitilasta. No, niinhän se jäi kun pieru saharaan. Tässä niitä kuvia nyt sitten tulee. Myöhemmin luvassa parempaa up datea, kunhan touhuiltani kerkeän. Nämä siis eivät ole ihan tuoreimpia kuvia, vaan mm. liedenkin tausta on jo laatoitettu ja saumattu. Tuskan hien, veren ja vähän kyyneleidenkin saattelemana.

Koulussa pitää kiirettä ja keittiö on valmistunut hyvää vauhtia. Eilen jo aloitin järjestelemään tavaroita vähän paikoilleen. Kaikkia en vielä harmi vaan voi laittaa, sillä sähkärit tulee vielä vähän korjailemaan noita led listoja. Siinä on nyt asennettuna sinkitty lista kun valkoinen oli silmissä tietystikin kun on valkoinen kaapinrunko. Muutenkin ne on nyt vähän sinnepäin. Nippusiteitä ja ylisuuria ruuveja... No - ei kaikki voi mennä aina kerralla putkeen.

Kyllä muuten sit oli hankalahkoa asentaa toi jokikivi. Ihanaa se on, mutta työläs! Todella työläs! Mutta opinpa taas uutta. Saumauksessakin kävi lieden kohdalla viime tipassa vähän hassusti. Jäi liikaa sauma-ainetta pesussa vielä kiven pintaan. Ja yön yli kuivuttuaan sehän ei enää lähde mihinkään. Sitten vaan rapsuteltiin. Vieläkin joissakin kivissä sitä on inhottavasti päällä, mutta katsotaan saako jäädäkin vai jaksaako vielä alkaa rapsuttelemaan. Voipi myös olla, ettei siihen sittenkään tule lasia kun siitä tulisi vähän tökerön näköinen. Yläreuna kun lieden kohdalla kulkee vapaasti niin siitä ei millään saa suoraa, joten lasi tulisi joissain kohti huomattavan ylös verraten kiven reunaan. Mielestäni se on parempi ilman. Täytyy toivoa, että bongaamani Tulikiven Protectant 2 - tuote pitää lupauksensa ja suojaa sekä kivet että sauman muuttamatta kiven luontaista väriä. Sitä täytyy siis vielä käydä hommaamassa ja vetää silikonit vielä työtason rajaan ja pariin muuhunkin paikkaan. Pieniä viilauksia vielä siis on ja kunhan nuo valot käydään korjaamassa niin voi alkaa jo huokaista helpotuksesta. Pieniä listan maalauksia ja asennuksia on vielä tiedossa ja betonivalu kohdan maalaus puuhellan edessä. Sitten se alkais olla valamiiiis...


- Milla

Hyvää Pääsiäistä

- Milla

Eteisen naulakko uusiksi

Entiset Ikean Grevbäck naulakot sai väistyä uuden tieltä. Pistin ne myyntiin ja menivätki heti. Hyvä, sillä tätä roipetta on muutenkin ihan tarpeeksi tän remontin keskellä...

Tämähän oli hyllynä aiemmin keittiössä. Nyt remontin ohella se otettiin pois eikä se sinne takaisin enää mahtuisikaan. Siispä se pääsi paraati paikalle eteiseen. Kävin ostamassa yhden kannattimen lisää - onneksi satuin löytämään näitä meidän läheltä. Nuo kaksi aiempaa kun on ostettu viime kesän lomareissulla ihan toiselta puolen Suomea. Prismasta ostin noita koukkuja ja lisäsin ne yhteen jäljellä olleeseen vanhaan lautaan. Laudathan on peräisin vanhasta päiväkodin ulkopenkistä, joka ei ollut lopulta enää hirmuisen istuttavassa kunnossa. Neljä lautaa oli kuitenkin pelastettavissa parempaan talteen. Nuo on niin kauniisti harmaantuneita...

Tuohon tuli vielä sellainen valkoiseksi maalattu harjaterästanko noihin "koukkuihin", joten henkaritkin saa laitettua kauniisti roikkumaan. Siinä kävi sellainen erehdys suunnitellussa, että tuon tangon ja laudan väliin jää sen verran pieni väli, että henkaria joutuu vähän taittamaan paikoilleen, mutta ei haittaa. Valmiista naulakosta kuvaa jossain vaiheessa kun eteinen ja muut on saatu siivottua remontin jäljiltä. Tämän alle jäi kuten ennenkin - koiran oma peti ja sitten se viime kesänä meidän tekemä arkkupenkki, jossa on samanlaista kaunista harmaata lautaa kansi.

Keittiössä se oli tuon toisen oven päällä... On muuten pikkasen eri näköistä keittiössä nyt! Huh huh... No, toivottavasti pääsen jo pian sisustamaan. Hyvältä näyttää. Sähkömiehet ovat parhaillaan meillä ja sen jälkeen on enää listojen laittoa, niiden naulanreikien maalailua sekä välitilan saumaus ja lieden kohtaan välitilanlaitto + saumaus. Siihen täytyis viel kekkaa jostain lasi päälle, jottei luonnonkivi ole heti ihan rasvassa. Kuvia välitilasta luvassa sitten kun on näyttää saumauksestakin jo jotain... Ehkäpä jo huomenna ;)

- Milla

Keittiö alkaa olla jo mallillaan

Kuvia tärähtää tässä hyvinkin sekalainen seurakunta. Ihan silmiä kirvelee tuo remonttitavaran paljous, mutta turha näitä on sen enempiä stailailla. Niiden kuvien on aika sitten joskus myöhemmin :)

Muurin kimppuun oli käytävä tuossa reilu viikko sitten. Maalit hankittiin ja hommiin rupesin vähän ristiriitaisin tuntein. Ensimmäistä kertaa tuota Tunto karheaa käytin. Sehän siis levitetään teräslastalla ja hierretään sitten perään muovilastalla. Työ sujui kuitenkin erittäinkin hyvin ottaen huomioon täysin amatööri tekijä. Käsittelin kerrallaan n.40x80 sentin soiroja edeten ylhäältä alaspäin seinä kerrallaan. Toista seinää käsitellessäni erehdyin korjailemaan toisen seinän nurkkaa ja se oli virhe sillä jo hieman kuivunut tunto jäi ihan eri näköiseksi. Sitä seuraavana päivänä korjaillessani sain vaan enemmän tuhoa aikaan kun koitin korjata sitä ensin tavallisella samaan sävyyn sävytetyllä maalilla. Se ei vaan ikinä kuivunut saman väriseksi. No, taas uus yritys ja töpöttelin sit vielä tuntoa niiden parin "virhe" kohdan päälle. Nyt saa kelvata. Elävä se pinta on muutenkin. Olen tosi tyytyväinen!

Kuva: tikkurila.fi

Verrataanpa vähän vuoden takaisia tunnelmia. Tältä se näytti viime kesänä kun intouduin maalaamaan tuon ruskean muurin valkeaksi kun remontista ei ollut vielä tietoakaan. Unohdin ottaa kunnon ennen kuvan, mutta tämä antaa osviittaa jo ihan tarpeeksi :) Tuon sähköllä toimineen antiikkisen tuulettimen takaa löytyi alkuperäinen tuuletusaukon kolo, johon on vielä tarkoitus etsiä tai tehdä sopiva luukku/ritilä. Sellainen kuin siinä on joskus hyvänä aikana ollutkin.

Sitten mennäänkin jo piikkauksen jälkeiseen pintaan. Rapisee rapisee...

Pohjamaalit pintaan käsirappauslaastin jäljiltä, huomaa repsottavat pellin reunat...

Ja valmis muuri pohjamaalin ja Tunto karhean jäljiltä. Sävynä Tikkurilan savikivi.

Pellin ympärystä oli lohkeillut ja sehän piti ruveta korjaamaan ennen Tunnon levitystä. Pintatasoite laastilla muotoillen kun lapsi hiekkalaatikolla konsanaan ja tulos oli minua varsin tyydyttävä.

 Maalit pintaan ja pellin aukko on kyllä kuin uusi! Aika hyvin mä vaan vedän ;)

Välitila ja listoja vielä uupuu. Ja parit sähköhommat. Sitten alkaakin jo keittiö olla tosi hyvällä mallilla. Mä en niin malttaisi olla kuorimatta jo tuota kaunista lattiaa näkyviin pahvin ja solumuovin alta...

- Milla

Dymo - Mippa aikaansa jäljessä?

Vihdoinki mullakin on tämmönen - Dymo! Joo mää tiedän, oon aikaani todellakin jäljessä. Näitä on ollu nyt jo sata vuotta kaikissa sisustusblogeissa sun muissa. Tai no, onhan tää perus dymo muutenkin jo vuodelta miekka ja kivi. Mutta eniveis tää on kyllä kiva. Johonki juttuihin tää vaan sopii ja nyt kun tulee meille se uusi keittiö niin halusin sinne sitten uudet astianpesuaine ja käsisaippua pullot. Ikeasta kaksi valkoista pumppupulloa ja Dymolla niihin labelit, notta tietää mistä pullosta ottaa mihinkin ainetta.

Ja joo-o näihin tarvitaan ripaus huumorintajua. En halunnut kirjoittaa tylsästi S-A-I-P-P-U-A tai ASTIANPESUAINE. Joten pienen kainuulaisen mielikuvituksen kautta pulloihin taittuivat yllä nähtävät tavut.

Pitihän sitä heti testata vähän muuhunkin!

Tein tuohon meidän eteisen lipastoon uudet laput. Nuohan on ne liitutaulu lipakkeet, mutta taululiitu leviää aina kun välistä laitan takin vaikka hetkeksi roikkumaan tuohon vetimeen. 

Dymon tilasin Clas Ohlsonilta ja siinä oli valmiina tuo musta tarranauha mukana. Vähän jännitän, että kuin pitkästi sitä mahtaa tuolla olla. Sillä ainakaan nettikaupasta en löytänyt pelkkää nauhaa myytävän tähän karvalakki malliin.

- Milla