Kuvia tärähtää tässä hyvinkin sekalainen seurakunta. Ihan silmiä kirvelee tuo remonttitavaran paljous, mutta turha näitä on sen enempiä stailailla. Niiden kuvien on aika sitten joskus myöhemmin :)
Muurin kimppuun oli käytävä tuossa reilu viikko sitten. Maalit hankittiin ja hommiin rupesin vähän ristiriitaisin tuntein. Ensimmäistä kertaa tuota Tunto karheaa käytin. Sehän siis levitetään teräslastalla ja hierretään sitten perään muovilastalla. Työ sujui kuitenkin erittäinkin hyvin ottaen huomioon täysin amatööri tekijä. Käsittelin kerrallaan n.40x80 sentin soiroja edeten ylhäältä alaspäin seinä kerrallaan. Toista seinää käsitellessäni erehdyin korjailemaan toisen seinän nurkkaa ja se oli virhe sillä jo hieman kuivunut tunto jäi ihan eri näköiseksi. Sitä seuraavana päivänä korjaillessani sain vaan enemmän tuhoa aikaan kun koitin korjata sitä ensin tavallisella samaan sävyyn sävytetyllä maalilla. Se ei vaan ikinä kuivunut saman väriseksi. No, taas uus yritys ja töpöttelin sit vielä tuntoa niiden parin "virhe" kohdan päälle. Nyt saa kelvata. Elävä se pinta on muutenkin. Olen tosi tyytyväinen!
 |
| Kuva: tikkurila.fi |
Verrataanpa vähän vuoden takaisia tunnelmia. Tältä se näytti viime kesänä kun intouduin maalaamaan tuon ruskean muurin valkeaksi kun remontista ei ollut vielä tietoakaan. Unohdin ottaa kunnon ennen kuvan, mutta tämä antaa osviittaa jo ihan tarpeeksi :) Tuon sähköllä toimineen antiikkisen tuulettimen takaa löytyi alkuperäinen tuuletusaukon kolo, johon on vielä tarkoitus etsiä tai tehdä sopiva luukku/ritilä. Sellainen kuin siinä on joskus hyvänä aikana ollutkin.
Sitten mennäänkin jo piikkauksen jälkeiseen pintaan. Rapisee rapisee...
Pohjamaalit pintaan käsirappauslaastin jäljiltä, huomaa repsottavat pellin reunat...
Ja valmis muuri pohjamaalin ja Tunto karhean jäljiltä. Sävynä Tikkurilan savikivi.
Pellin ympärystä oli lohkeillut ja sehän piti ruveta korjaamaan ennen Tunnon levitystä. Pintatasoite laastilla muotoillen kun lapsi hiekkalaatikolla konsanaan ja tulos oli minua varsin tyydyttävä.
Maalit pintaan ja pellin aukko on kyllä kuin uusi! Aika hyvin mä vaan vedän ;)
Välitila ja listoja vielä uupuu. Ja parit sähköhommat. Sitten alkaakin jo keittiö olla tosi hyvällä mallilla. Mä en niin malttaisi olla kuorimatta jo tuota kaunista lattiaa näkyviin pahvin ja solumuovin alta...
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti